Teknistä tointa on nyt uudistettu  muutaman vuoden ajan. Nyt tämä uudistaminen tuntuu ja näkyy sitten työyksikkötasollakin. Yhtenä keskeisenä uudelleen organisointimallina pidetään siirtymistä tilaaja-tuottajamalliin teknisen lautakunnan alaisissa yksiköissä.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tämä uudistaminen ja tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen ylipäätään koetaan edelleen toteutettavan liian kireällä aikataululla. Luottamushenkilötasolla moni meistä kokee että päätöksiä malliin siirtymisestä on pitänyt tehdä aivan liian vähäisellä tiedolla. Näin on ollut tietojeni mukaan niin telassa, kh: ssa kuin lilassakin. Samaa voitanee sanoa  muidenkin lausunnon antajien kohdalla.

 

Päättäjillä ei ole ollut selkeää tietoa Tilaaja-tuottajamallin sisällöstä, siitä miten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen hoidetaan jatkossa, tarvitaanko lisää resursseja, kasvaako hallinto, kuinka työntekijöiden loppuviimeksi käy, eikä siitä saadaanko tällä uudistamisella taloudellista hyötyä riittävästi. Tulee kyllä miettineeksi olemmeko tekemässä hyppyä tuntemattomaan.

 

Joudumme tietysti tunnustamaan että yhteiskunnalliset muutokset ovat tuoneet lisäpaineita kunnallisen palvelutoiminnan uudistamiseen, samoin on tehnyt  eu: n julkista hallintoa koskevat  normit ja periaatteet. Paikallisesti sitten vielä kaupunkimme talous, jossa menojen kasvupaine on suurempaa kuin verotulojen kasvu, tämänkin joudumme tunnustamaan.

 

Ainakin 11 kaupunkia on suomessa valinnut ahdingosta pelastajaksi tilaaja-tuottajamallin. Niissäkin kaupungeissa mallin käyttöön oton taustalla on kiristynyt kunta-talous ja siitä johtuva palvelutoiminnan tehostamistarve.

 

Malliin siirtymisellä tavoitellaan edelleen organisaation tehokkuutta, tämä jos mikä tuntuu monissa yksiköissä varmasti jo todelliselle kirolauseelle. No mallin kerrotaan myös edistävän palvelujen laatua. Monesta kaupungista väitetään että malli on kannattava toimintatapa, väittävät että suunnitelmallisuus ja tietoisuus laadusta ja kustannuksista on parantunut ja että niitä kaivattuja euroja on säästynyt verrattuna vanhaan organisaatiomalliin.

 

Mallista on kyllä teknisen toimen väelle järjestetty  useampikin tiedotustilaisuus, niissä on käsitelty mm. henkilöstön etukäteen lähettämiä kysymyksiä. Tilaisuuksissa on ollut luennoimassa niiden kaupunkien edustajia joissa malli on käytössä. Viime keskiviikkona Oulun kaup. edustaja oli mallista kertomassa. Oulun mallin voi kasata esityksen jälkeen sanomaan: vähemmällä enemmän aikaan ja kaikki ovat tyytyväisiä. Yhtälö kyllä pistää ihmettelemään.

 

Kun sitten huomioimme kaikki perusteet uudistukselle ja muistamme että myös olemassa olevaa organisaatiomallia ja toimintatapaa on arvosteltu, olemme me vasemmistoliiton valtuustoryhmässä sitä mieltä että uudistutaan nyt sitten, annetaan hankeen edetä.

 

Haluamme korostaa kuitenkin eräitä tärkeitä kohtia. Tilaajien ja tuottajien välinen yhteistyö on oltava luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa, toimijoilla on oltava yhteinen eettinen perusta ja arvopohja. Seikat ovat erittäin tärkeitä ja ne on huomioitava kun henkilövalintoja vastuullisiin tehtäviin tehdään, tätä voidaan pitää jopa onnistumisen edellytyksistä ykkösenä. Tiedottamiseen on panostettava jatkossa riittävästi ja riittävän ajoissa, niin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille, Mallin vaikutuksia ja edistymistä on käsiteltävä myös toimialan lautakunnissa eli telassa ja lilassa.

 

Mallin valinneista kaupungeista saadun tiedon mukaan tällainen yhteinen arvioiva keskustelu tilaajien, tuottajien ja luottamushenkilöiden välillä on jäänyt erittäin vähäiseksi jopa olemattomaksi. Vasemmistoliiton valt.ryhmä on sitä mieltä että sen lisäksi että kh: lle raportoidaan mallista kolme kertaa v. 2006 on ensivuoden aikana myös järjestettävä tilaajien, tuottajien ja luottamushenkilöiden yhteinen keskustelutilaisuus.

 

Korostamme edelleen sitä että malliin siirtyminen ei saa heikentää henkilöstön työsuhdeturvaa ja että lähtökohtana tulee olla oman palvelutuotannon ylläpitäminen ja kehittäminen, ei sen lopettaminen. Muistettakoon vielä että julkisilla palveluilla on erityisluonne, muuten ne eivät olisi koskaan tulleetkaan yhteisillä varoilla tehtäväksi kunnalliseksi työksi. Pidetään ne jatkossakin sellaisina, perusteita tälle kyllä löytyy.

 

Saksalainen professori Naschold on julkista puolta koskeneissa tutkimuksissaan tullut tulokseen että:  ne palvelut joiden tuottaminen edellyttää korkeaa ammatillista erikoistumista, joilla on yhteiskunnallisesti strategista merkitystä ja ne tehtävät joiden tuottaminen on toistuvaa, kannattaa aina tuottaa kunnan oman organisaation toimesta.

 

Vesa Isomöttönen

Valtuuston kokouksessa 3.10